Yksi viime syksyn mieleenpainuvin tapahtuma oli Tampereella järjestettävä showcase-festivaali Lost in Music. Mulla oli kunnia olla kuvaamassa kyseistä festaria tänäkin vuonna. Neljään päivään mahtui monta upeaa keikkaa ja ihmistä, sekä hyviä keskusteluja ja uusia oivalluksia. Iso kiitos Nem Agencyn ja Tiketin huipputyypeille, joiden kanssa viikonloppu sujui kuin unelma.
NIILA
Viime vuonna Lost in Musicissa esiintyi Perttu, jonka keikalla kuulin Green Light biisin ekoja kertoja. Saksassa musiikkia tekevällä Niilalla on todella kiehtova ääni ja tarttuvia pop-biisejä, jotka toimii todella hyvin myös akustisena. Voin sanoa, että Lost in Music avattiin mimimalisesti, mutta silti todella tyylikkäästi: vain mies ja kitara.
Olisin varmasti nukkunut onneni ohi, jos eräs ystäväni ei olisi vinkannut syyskuussa ABRACADABRA! - debyyttialbuminsa julkaisseesta Lac Belotista. Mahtipontinen ja melankolinen. Ne olivat ensimmäiset sanat, jotka tuosta albumista tulivat mieleen. Ne olivat myös ensimmäiset sanat, jotka tulivat mieleen Lac Belotin keikalla. Viulu, piano ja saksofoni luo erittäin harmonisen yhdistelmän ja tunnelman, joka sai allekirjoittaneen pyyhkimään muutamia kyyneliä silmäkulmasta keikan aikana.
Lac Belot ei ole kerennyt tekemään kovin montaa keikkaa, mutta jokaisella soittajalla on kokemusta, joka näkyy ja kuuluu. Esikoisalbumi on ollut työn alla melkein kolme vuotta, ja kun lopputulosta kuuntelee tekemiseen käytetyn ajan kyllä huomaa. Jokainen pieni yksityiskohta on juuri täydellisellä paikalla.
Suosittelen Lac Belotin ABRACADABRA! - teokseen tutustumista hiljaisessa ympäristössä, kaikessa rauhassa teekupin kanssa.
TERRI
24-vuotiaan elektropoppia tekevän Terrin raikkaan leikkisä soundi oli parhaimmilaan keikkapaikkana toimineessa intiimissä Dog's Homessa. Keikan jälkeen ei oikein voinut olla hymyilemättä, etenkin kun viimeisenä biisinä esitetty "Muurame" sai miettimään huolettomia kesäpäiviä hyvien ystävien kanssa.
COLOR DOLOR
Tänä syksynä tuoreimman albuminsa "Love" julkaissut Color Dolor oli yksi bändeistä, josta en tiennyt yhtään mitään ennen keikkaa. Päätös käydä katsomassa kyseinen keikka oli hetken päähän pisto, koska bändin nimi kuulosti erittäin mielenkiintoiselta. Joten vaikka mitään ennakko-odotuksia ei ollutkaan, Color Dolor yllätti ne heittämällä. Yhtyeen laulajan, Stina Koistisen upea ääni sai kylmiä väreitä menemään pitkin selkärankaa useampaan otteeseen.
Kitaravoittoista ja unenomaisen kaunista musiikkia tekevä vaihtoehtorock-bändi Ghost World oli toinen bändi joka ilahdutti ja yllätti allekirjoittaneen. Bändin laulajan, Liisan ääni yhdistettynä kitaroiden luomaan äänimaailmaan luo lähes täydellisen kokonaisuuden.
