Mitättömän pieniä hetkiä harmaassa arjessa, jotka on silti saanut mut hymyilemään vähän leveämmin. Ihmisiä joiden kanssa saa olla oma itsensä ja uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia. Tulevaisuuden pelkoa ja itsensä pieneksi tuntemista. Sun tapas moikata mua hymyllä ja toisen pohjattomalta tuntuva positiivisuus.
Kun katselee maailmaa täältä 150 sentin korkeudelta pitkät ihmiset tuntuvat pidemmiltä, kuin he oikeasti ovat. Pitkien seurassa musta tuntuu usein tosi pieneltä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja juuri tuosta "syystä" kuumottelin toisessa kuvassa olevalle Martille puhumista pienen ikuisuuden.
Jälkeenpäin mua on vaan naurattanut oma ajatuksenjuoksuni, sillä se oli ihan turhaa Martin ollessa yks rennoimmista (ja cooleimmista) tyypeistä ketä oon tavannut!
ENG: Insignificantly small moments, which have made me smile a little wider. People, whom with I can be myself and new friends. Future scares me and lately I've felt so small. Your way to greet me with a smile and someone else's bottomless positivity.
Jälkeenpäin mua on vaan naurattanut oma ajatuksenjuoksuni, sillä se oli ihan turhaa Martin ollessa yks rennoimmista (ja cooleimmista) tyypeistä ketä oon tavannut!
ENG: Insignificantly small moments, which have made me smile a little wider. People, whom with I can be myself and new friends. Future scares me and lately I've felt so small. Your way to greet me with a smile and someone else's bottomless positivity.
Heiii, täällä toinen 153cm ilmoittautuu! Tiedän todellakin mitä tarkoitat tolla henkisesti kuin fyysisestikin itsensä pieneksi tuntemisen :D
ReplyDeleteKiva postaus! Sulla on blogissas tosi kivoja, erilaisia postauksia kuin monilla muilla :) Kirjotat oikeesti ihanan erilailla, ja noita sun tekstejä on kiva lukea!
ReplyDelete